Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Kohta on taas kesä, lämpimin terveisin Unto ja Maija
Tuollainen joulukortti löytyi mummini joulukoristeista. Unto ja Maija olivat ihanat mökkinaapurimme, joiden kanssa minäkin olen lapsuuteni kesät viettänyt. Nyt he kaikki ovat jo kuolleet; Mummi, Unto ja Maija. Onneksi minulla sentään on mummini liikuttavat joulukoristeet pienessä laatikossa.
Naapurin rouvan kanssa tuli paranneltua maailmaa puoli neljään tänä aamuna, hehehee, ja se on hieman verottanut tätä päivää. Mutta oikeastaan mukava niin, koska kerrankin olen nukkunut vauvan kanssa päikkäreitä ja vain hiippaillut verkkaisesti kotona, eli chillaillut. Iltapäivällä kaivelin joulukoristeet esille ja kiikutin vauvaa sitterissä paikasta toiseen.
Mitään suurta joulufiilistä ei edelleenkään tullut. Jostain koristeista tuli ihania muistoja. Kaikkia niitä muistoja vaivaa vain haikeus! Miksi ihanat muistot ovat niin usein haikeita?
Mutta joulustrategiani muodostui juuri silloin...
Muista teistä en tiedä, mutta meillä ainakin on lähes vaatehuoneellinen täynnä joulukoristeita. Niitä, kuten kaikkea muutakin, on aivan liikaa. Joten nyt pidän vain kaikki ne koristeet, joista tulee jokin muisto ja tuntemus. Kaikki muu tauhka saa mennä! Noiden jäljelle jäävien koristeiden lisäksi meidän joulun avaimet ovat: hyasintit, amaryllikset, ruusut, kynttilät, joulumusiikki, punaviini ja ihmiset. Ei ihminen lopulta kuitenkaan paljoa tarvitse! Valitsemani koristeet laitan uskollisesti joka joulu esiin ja toivon, että pojille tulee sitten sama haikean nostalginen fiilis, kun he niitä toivottavasti joskus kaivavat esiin minun jo puskiessa nokkosta ;)
Niinpä Dubaista ostetut koristeet saavat pääosin jäädä. Siellä vietetyt vuodet olivat kuitenkin iso ja merkittävä osa meidän perheen elämää. Laatikosta niitä nostellessa muistin mistä ne on ostettu ja kenen kanssa. Myös monta ihanaa joulumuistoa on reissulta jäänyt.
Kamalan ruma Ikean tuikkukoriste saa jäädä, koska se on ensimmäinen itse ostamani joulukoriste ensimmäiseen omaan kotiin.
Villeroy& Bochin Pretzel house-tuikkulyhdystä tulee sen sijaan aina eräs ystävä mieleen (terkut, jos luet) ja hänen kanssaan juodut Toffee Nut Latet sekä kaikki muut latet ja muffinssit. Jää ehdottomasti ja rukoilen, ettei se koskaan hajoa!
Viime jouluna Augustin huvilasta ostetut koristeet saavat jäädä, koska niistä tulee myös monia hauskoja muistoja mieleen. Ääneen oikein naurahdin ajatusta, kun me Hannan kanssa siellä häärättiin ja käytiin ulkona välillä lämmittelemässä, koska ulkona oli lämpimämpi kuin siellä jääkylmässä tallinpäädyssä, hih
Sitten on muutamia ihan vain esteettisesti kauniita koristeita, jotka saavat jäädä, kuten Pentikin himmeli. Ja muut lähtee!
Arvonta saa jatkua vielä sunnuntaihin, koska arvontatapaa joutuu hieman pohtimaan, kun vastausmäärä on aivan mieletön! Kiitos siitä!!
Muistatteko muuten, kun sanoin katsovani BB:tä sen vuoksi, että erään ystävämme sisarus on siellä. No niin, hän on sitten Esa A, joka on selvinnyt finaaliin saakka. Eli eikös kaikki ruusutapetin lukijat äänestä Esaa voittajaksi?!



